Monday 25 August 2014

Liikunta on lääke, Personaltrainer on reseptilääke.

Ei oo viime aikoina mennyt kaikki niin kuin Strömsössä. Viime viikolla alkoi erinäiset oireilut, kurkkukipua, pahoinvointia, päänsärkyä, vilunväristyksiä. Loppuviikko menikin lepäillen. Sunnuntai alkoi migreenityyppisellä päänsäryllä, joka oli sietämätön. puoli päivää kärvisteltyäni tavallisen särkylääkkeen voimalla päädyin ottamaan "hieman vahvemman"resepti särkylääkkeen. Puolen tunnin kuluttua elämä oli ruusunpunaista unelmaa. päänsärky poissa, levollinen olo ja mieli ja korttiaskartelu sujui leikiten (kyllä, aloitin Joulukorttikauden viikonloppuna).
 
Tänään olo tuntui taas heikolta, kädet tärisi, lisälyönnit kiusasi ja mielialakin oli koetuksella muutamaan otteeseen (Siitä en enempää avaudu, asianosaiset tuntekoot piston sydämessään). Avopuolisoni, joka on varsinainen Feeder yritti piristää minua Cronitzilla, mutta ei, sekin vain pahensi tilannetta. Mietin jo muutamaan otteeseen pitäisikö illan treenit Rainerin kanssa perua. Huonovointisena, surullisena ja pääkipuisena raahasin itseni kuitenkin sovittuun aikaan salille. 
 
Kerkesin hyvän 10 minuuttia lämmitellä soutaen ja mutista mielessäni pahaa oloani. Sitten saapui aurinkoinen Rainerini paikalle ja kyseli kuulumisia. Mutisin jotain pientä huonosta viikosta. 15 minuutin kuluttua taisin jo vähän hymyillä ja puolen tunnin kuluttua löytyi se huumorintajuinen kuulantyönnön Europaanmestari fiilis. 
 
Liikunta siis auttaa moneen vaivaan, mutta tänään olisi kyllä jäänyt treenit välistä ílman aurinkoista ja asiansa osaavaa Raineria. Liikunta on lääke, mutta traineri auttaa saamaan siitä parhaan hyödyn, vähän niin kuin resepti joka kertoo miten lääkettä käytetään. Traineri toimii myös reseptinä siten, että lääke, tässä tapauksessa liikunta tulee otettua ja auttaa siitä tekemään säännöllisen elämäntavan. Aivan kuten apteekeissa joskus pyörinyt mainos sanoi "Vain otettu lääke auttaa".
 
Mikä sitten on tuon "melko vahvan" reseptilääkkeen ja liikunnan ero. Kuvat kertovat enemmän kuin sata sanaa.
 
 Lääkettä!
 
Liikuntaa!

Kumman sää valitset?
Ja Kiitos Jessica Reiman. Kyllä sää oot ihmeidentekijä!

 
 
  

Sunday 3 August 2014

Kuuma! En valita, vai valittaisinko sittenkin.

Valitan toki, saisi jo helteet hellittää. Tokikaan nämä helteet eivät haittaa minua ollenkaan niin paljon, kuin helteet 4 vuotta sitten. Vuonna 2010 odotin helteiden loppua, mutta vielä hartaammin odotin uutta sydäntäni. Lähes koko ikäni helteet aiheuttivat minulle vain pahaa oloa ja suunnatonta väsymystä. Ihmetys oli suuri kun kesällä 2011 lämpöiset päivät tuntuivat melko mukavilta. 

Kesän 2010 helteistä väsynyt kelluja.

En olisi kyllä neljä vuotta sitten uskonut, että paras paikka näillä helteillä on kuntosali. Ah, tuo raikas ilma ja alle 24 asteen sisälämpötila. Oma koti kullan kallis kun lämpenee mukavasti 31 asteeseen helle-keleillä. Ilmastointipönttö huutaa yötä päivää makuuhuoneessa ja tuokin raikkaan tuulahduksen neliön kokoiselle alueelle edessään. Päivällä tämä lämpö ei minua niin paljon haittaa, mutta nukkumaan mennessä. Makuulla tuntuu, kuin joku istuisi rintakehän päällä. Ei tule  raitista ilmaa sitten mistään. Joinain iltana todennut olon muistuttavan hyvin paljon eloa vanhan moottorini kanssa. Päivisin hyvin sujuneet treenit kuitenkin kertovat, että mottorivikaa ei tällä hetkellä ole. Hätä keinot keksii ja löysin lopulta lähes täydellisen nukkumapaikan: keittiön lattia, parvekkeen oven edessä.

 Hieman pihamölyä, mutta se on pientä jos happea kerran riittää. Hyvää yötä!

Se mikä on hienoa, Saa juoda vettä. Pitääkin juoda. (ja ehkä myös vähän syödä "kolmen kaverin"- jäätelöä.)