urheiluopistolle. Aloitimme leirin auditoriossa esittäytymällä, toki puolet oli jo ennestään tuttuja.
Keilailijat jäivät auditorioon teoriaopintoihin ja me juoksutekniikasta kiinnostuneet suuntasimme Tuija Helanderin johdolla kohti pajulahtihallia. En muuten ole varmaan koskaan ennen tuollaisessa urheiluhallissa käynyt. Lämmittelyn jälkeen pääsimme syventymään juoksun tekniikkaan. Miten keveältä se näyttikään kun Tuija näytti mallia. Vaan eipä ollut kevyttä kun teit itse perässä. Tosin kyllä se Tuijakin välillä vähän hengästyi kun yritti samaan aikaan juosta ja neuvoa kahdeksaa aloittelijaa. Kovasti aiheutti päänvaivaa minulle erilaiset hyppelyt joiden avulla pääsee paremmin tekniikkaan kiinni. Aivot taas raksutti ja mietti, miten ne jalat oikein pitäisi toimia. Näitä täytyy nyt itsekseen treenailla, että oikea tekniikka löytyy. Oma ongelmani on jatkuvasti liian vähän nousevat polvet ja "väärin" toimivat kädet.
Lounaan jälkeen päästiin kokeilemaan kiekonheittoa. Ei ollut mun juttu. Tosin tällä sekunnilla en pallonheitosta tai kuulantyönnöstäkään olisi ihan varma, mutta onhan tässä onneksi vielä pari kolme kuukautta aikaa kisoihin. Kiekonheitossa eniten pelkäsin kanssaurheilijoiden puolesta, ketähän kiekko päähän kopsahtaa, kun yhtään ei voi tietää mihin suuntaan se vauhdin kanssa heilahtaa. Jätin siis vahdittomat heitot pois kokonaan. Heittolajien jälkeen oli aika sovittaa ensi kesän edustusasua, jonka Wihuri Argentiinaan lähtijöille sponsoroi. Tuo takki on käännettävä, ja toinen kuosi on sinivalkoraidallinen. Ihan tuntu kun ois purjehtimaan lähdössä, mielessä soi: "nyt tuulet nuo viestin jo toivat..." vain purjehduskengät puuttuu. Asuun kuuluu siis tuulihousut, kääntötakki, tekninen T-paita, kauluksellinen T-paita, huppari ja mikä tärkeintä LIPPIS. Hirveen hyvältä muuten näyttäs teiän Firman logo tossa takissa ;)
Mutta jootei ihan muotinäytökseksi olisi mennyt loppupäivä, oli vielä tiedossa intervalliharjoitus. Juostiin hyviä vetoja tasamiinutein ja vähän palauteltiin välillä. Tuotakin täytyy ehdottomasti alkaa treenata, niin saa vauhtia tuohon matelevaan hölkkääni. Polvet ja reiden ojentajat huusi kyllä hoosiannaa jo eikä ne sääretkään ihan kivuttomilta tuntunut. Nyt alkaakin euroviisut, niin on hyvää aikaa venytellä, jotta huomennakin pääsee sängystä ylös.
Mutta kyllä oli ihana päivä. Kiitos koko porukalle, Valmentajille Tuijalle ja Teijolle sekä uusille ja vanhoille tuttavuuksille. Ja kiitos tietysti myös Vau:n Anu Hämäläiselle, joka on luvannut pitää mut rauhallisena lentokoneessa ja hoitanut leirin järjestelyt. Tapasin myös tulevan huonekaverini, ja arvatkaapa mitä. Jos minä puhun paljon, kun niin kyllä se mun huonekaveri voitta mut keposesti sillä alalla.
Ps. Viime tiistaina yleisurheilukoulussa harjoiteltiin myös pikajuoksua ja telinelähtöjä. Sepäs vasta mukavaa oli. Nyt viisujen pariin.
No comments:
Post a Comment