Saturday 3 May 2014

Elämäni tärkein puhelu vol.2

Hetki jolloin "sydänpuhelimeni" pirahti soimaan oli epätodellinen. Tovi meni tajutessa, että se on tosiaan minun puhelimen, ja vieläpä tuo tärkeämpi niistä. Ja ruudulla tietysti näkyi luottohoitajan numero tallennettuna nimelle "Sydämenvaihtaja". Saman tien kun vastasin sain kuulla, että minulle olisi nyt mahdollisesti löytynyt sydän. Tiesivät minun olevan viikonloppureissulla, joten olisi hyvä lähteä nyt varuilta kohti Meilahden luksushotellia. Taisi siinä jokin ilon kyynel minulta ja minua auttamaan jääneeltä Ruustinnaltakin tirahtaa.

Hovikuljettajani eli Pastori oli juurikin pienissä häissä ja Ruustinna oli autoton. Soitimmepa sitten paikalliselle taksiyrittäjälle, joka oli ruokaperäisillä kotona. Tovin saimmekin kyytiä odotella ja melkein jo tilasin astetta nopeamman vaihtoehdon, olihan edelliseltä ambulanssireissulta muistona erittäin komea ja mukava nuori kuljettaja, pitäydyin kuitenkin taksia-ajatuksessa hoitajani vakuutellessa, ettei niin kova hätä ole. Ruustinnaa vannotin myymään koruja siihen asti kunnes Pastori hänet ja tavarani noukkisivat. Toisin kuitenkin kävi ja kun taksin takavalot häipyivät näkyvistä, oli koju pakattu kasaan alta aikayksikön. Ehkäpä tuossa menetinkin monet kaupat ja Suomen valtio monta veroeuroa, kun minä lähdin niitä verorahoja Meilahden luxushotelliin sijoittamaan.

Matkalta soittelin muutamalle kaverille (Kyllä, minulla on kavereita), ja kerroin, että nyt on saattanut vara-osa löytyä. Taksikuski oli mukava ja matka menikin nopeasti. Ikävää tuossa äkkilähdössä oli, että kotiin varaamani parturikone (sen tarkoitusperistä kerron toiste) jäi käyttämättä ja lempimekko pukematta (Seuraavaan vuoteen sitä ei puettukaan, kiitos kortisonin).

Koska Pastori ja Ruustinna eivät päässeet mukaan tilasin paikalle sairaalakammoisen Pahan Sisarpuolen puoliskoineen ja Kaverin Pikkuveljen. Sitten pääsinkin suihkuun ja sain päälleni miellyttävän leikkauspaidan.  Mikäli sellaisen joskus puet, huomaa, että narut tulee taakse. Viimeinen muistikuva on käytävältä sängyssä kohti leikkaussalia. Pahalle Sisarpuolelle näytin peukkua ja huusin "Doupeimmat Jumala seivaa ja CORN FLAKES!" Älä kysy miksi.

No comments:

Post a Comment