Pahoinvointi Pääsiäinen

Pääsiäinen on nyt takana ja huomenna koittaa paluu arkeen, monellakin tasolla. Pääsiäisen vietto alkoi torstaina automatkalla kohti Etelä-Pohjanmaata. Jo alkuviikolla oli elimistöni ollut erimieltä hieman vapaammasta dieetistä ja tokikin automatkalla elimistöni tätä kapinoi. Mutta opinpa hyvin jokaisen Ideaparkin vessan sijainnin ja nopean siirtymisen niiden välillä.

Perjantaina maistoimme Britti-vahvistuksemme tekemiä "ristipullia". Tämän ihanan rallatuksen muistan omalta ala-asteen Englannintunnilta. Englantilaiseen tapaan, näissä ei vaaleita jauhoja, rasvaa ja sokeria säästelty. Kahden pullan jälkeen olo olikin kuin ristipullalla.

Lauantaina kävimmekin ihmettelemässä menoa Tuurin Kyläkaupassa, johon muutama muukin oli eksynyt. Sieltä, tai siis viereisestä kenkäliikkeestä tarttui mukaan uudet lenkkeilykengät, joita oli vakaa ajatus päästä vielä pyhinä testailemaan. Shoppailessa kertyneen energiavajauksen korvasin vanhalla kunnon grilliruoalla, ja siitä jatkoimme kyläilyä. Etelä-Pohjalaaseen tapaan, pöytään oli pistetty parasta ja huolehrittiin että vieraat ei nälkääsenä lähäre. Illan kruunasi vielä vuoden ensimmäinen grillimakkara.

Unet jäi kahtena viime yönä vähäiseksi ja siitä johtuen olo ollut eilen ja tänään kun pahemmankin ryyppyputken jäljiltä, vaikka minä olin porukan ainoa joka ei paikalliseen yökerhoon lähtenyt.  Onneksi tätäkin paikkailin jo eilen paikallisella grilliruoalla.

Kotimatkan kruunasi pikaruokaketjun ateria ja 3 suklaapatukkaa. Että kyllä nyt tietää lomailleensa ja onpas oikeastaan ihan mukava päästä takaisin arkeen huomenna. Toisaalta tämänkaltainen ruokavalio saattoi vielä vuosi sitten olla hyvinkin normaali ja elossa kuitenkin ollaan. Huomenna pehmeä, rasvaton, mauton rahka on kuin silkkiä elimistölleni.

Tälläkin Pääsiäisellä on opetuksensa:
1. Mikäli on pahoinvoiva olo, aina oloa voi vielä pahentaa grilliruoalla, suklaalla ja univelalla. Toisaalta yleisen juhlapäivän jälkeisenä aamuna löytyy aina joku jolla on vielä pahempi olo.
2. Mummot ovat terästä. Siinä missä itse hätäsesti kastautuu jäätävässä jokivedessä ja juoksee jalat tunnottomana saunaan. 86-vuotias "dippaa" kymmenen kertaa samaisessa joessa ja toistaa saman vielä hetken kuluttua.
3. Näitä pahoinvointiviikonloppujakin tarvitaan (tosin ei kovin usein), kyllä arvostaa taas hyvinvointia, terveyttä ja sitä ehkä välillä tylsältäkin tuntuvaa arkea.

Huomenna olisi tarkoitus aloittaa  työmatkapyöräily.

  Nämä löytyivät vielä kaapista, mutta ihme kyllä yhtään ei tehnyt enää mieli mässäillä. Tai no ehkä vähän teki mieli, mutta en mässäillyt. (Tai siis söin vain yhden)