Ihminen, ei Ihmeidentekijä

Tämä viikko on alkanut sekavissa tunnelmissa. Edistysaskeleeksi voi lukea sen, että ostin itselle ihan oman kuulan. Tänään sain myös käsiini sen sopivan, uuden etuhaarukan pyörääni, jonka Mattinen tulee huomenna asentamaan. Takapakkia taasen on tullut traineri-asioissa. Tämän viikon treenit, jotka olisivat olleet nimenomaan kuulantyöntöä peruuntuivat minusta riippumattomista syistä, joten tekniikkaa joudun nyt ihan itsekseen harjoittelemaan. En aio silti luopua toivosta, vaan tehdä parhaani. Joka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön.

Kuula on, vaan työntäjä puuttuu.

Kiitollinen olen kuitenkin Fressille, joka minulle trainerikertoja antoi, ikävää vain ettei niistä nyt niin paljon irronnut kuin toivoin. Ehkä suurin apu on kuitenkin ollut se luotto ja kannustus, jota heiltä olen saanut. Ja saliohjelma on ehdoton, siitä kiitos rainerilleni. Saliohjelman myötä kuntoni on aivan eri tasolla, kuin olisi ollut pelkän ryhmäliikunnan varassa. Eihän sitä tiedä, jos vaikka nälkä kasvaa syödessä ja nämä EM-kisat ovat vasta alkupala matkalla kohti jotain suurempaa. Kiitos ja kumarrus myös lähipiirilleni sekä tietysti kaikille sponsoreilleni, joita on tullut melko hyvin ottaen huomioon, että mainokseeni oli painettu väärä puhelinnumero. Ja uinti kyllä sujuu mielestäni melko hyvin, ottaen huomioon lähtötason. (se realisoitui eilen nähdessäni avokkini uivan) Uintitreeneistä  kiitos Äpälle ja Iitalle.

 

Ilo on myös ollut seurata avokkini innostusta kohti terveellisempää elämää. Ei ole auttanut minun nalkutus, mutta sovitut traineriajat, ovat olleet hänelle se suurin kannuste ottaa itseään niskasta kiinni ja raahautua salille. Ja tuloksia näkyy. Apunaan hänellä on toki trainerin lisäksi ihmeidentekijä Gillian Mckieth. Tavatessamme englantilaisesta aamupalasta avokilta jäi lautaselle paistettu tomaatti, joka oli jotakuinkin ainoa terveellinen osa. Juhannuksena risteillessämme se paistettu tomaatti kelpasi hyvin, ja minä söin jälkiruokia hänenkin puolesta.

"Mitä laivalla tapahtuu, se laivalle jää" Ähtäriläinen sanonta. sehän koskee myös syömisiä?

Muutama päivä kesälomaan, joka osaltani tulee olemaan vielä kovaa treeniä. Uimapaikka vaihtuu Mäkelänrinteelle, Fressin pikkualtaan jäädessä lomalle. Toisaalta ihan hyvä,  näänhän samalla mitä se 50 metriä tulee olemaan kisoissa, enkä säikähdä altaan päässä edessä olevaa matkaa. Ja mikäs se on taas hybridillä pyöräillessä vähän pidempiä treenimatkoja. Mitäs veikkaatte kauanko Mattinen sitä asentaa, kun pyörän kiinnittäminen kuljetustelineeseen vei 1,5 tuntia. Kiitos vaan Mattisellekin uhratusta ajasta.